Apteekkarin neuvot.

Hammaskiveä muodostuu, kun suun bakteerit kertyvät hampaan pinnalle. Kun plakkikerros on riittävän kauan hampaan pinnalla, siihen saostuu mineraaleja eli hammaskivi on tavallaan kivettynyttä plakkia. Hammaskivi tekee hampaan pinnasta karhean, johon bakteerit kiinnittyvät helpommin ja hammaskiveä kertyy yhä enemmän. Hammaskivi näkyy hampaan pinnalla kellertävänä kerroksena. Hammaskiven muodostuminen on yksilöllistä, ja siihen vaikuttaa esimerkiksi syljen koostumus. Nopeimmillaan hammaskiveä voi syntyä parissa viikossa, suurin osa hammaskiven muodostumisesta tapahtuu kuitenkin kuukausien tai vuosien mittaan. Yleisimpiä paikkoja, joihin hammaskiveä muodostuu, ovat alaetuhampaiden sisäpinnat ja yläposkihampaiden huulen puoleiset pinnat.

Hammaskiveä voi muodostua myös ientaskuun, josta sitä on vaikea havaita. Varsinkin ientaskussa oleva plakki voi aiheuttaa kroonisen ientulehduksen. Se myös altistaa hampaan kiinnityskudossairauden eli parodontiitin puhkeamiselle. Hammaskiven muodostumista voi estää harjaamalla hampaat säännöllisesti ja puhdistamalla hammasvälit joko hammasväliharjoilla, harjatikuilla tai hammaslangalla. Plackers-hammaslankaimilla on helppo langata myös takahampaat. Lankain on monikäyttöinen, sillä siinä on myös hammastikku.

Pese hampaat mieluiten sähköhammasharjalla kaksi kertaa päivässä ja vaihda harjapää ainakin kolmen kuukauden välein. Jos hampaita harjatessa ikenestä tulee verta, puhdista ienrajat tavanomaista useammin ja tarkemmin muutaman päivän ajan. Kun bakteeriärsytys alueella vähenee, myös verenvuoto ikenistä loppuu. Jos sinulla on voimakas taipumus hammaskiven muodostumiseen, käytä erityisiä hammaskiven muodostumista estäviä hammastahnoja kuten Meridol, GUM ActiVital tai GUM Paroex 0,06%, joka lisäksi ehkäisee ienongelmia. Hammaskivi kannattaa poistattaa säännöllisesti suuhygienistillä, jos sitä muodostuu runsaasti ennaltaehkäisystä huolimatta.

Lue lisää hammasharjoista täältä.

© Helena Jalonen, apteekkari